Tietoa Autoalan Palveluntuottajat ry:stä
Autoalan Palvelutuottajat ry on maan suurin puhtaasti autoalan jälkimarkkinayrityksiin keskittynyt työnantajien etujärjestö. Jäsenkuntaan kuuluu niin pieniä, erikoistuneita toimijoita kuin suuria valtakunnallisia ketjuyrityksiäkin. AAPT:n jäsenyritykset työllistävät yli 3000 alan ammattilaista.
Järjestön juuret ulottuvat aina 1960-luvulle saakka, josta kokonaisuus on maailman muuttuessa kasvanut pienempien liittojen toiminnan yhdistämisten myötä nykyiseen muotoonsa.
Toimintaympäristön näköpiirissä olevat muutoshaasteet ovat vahva ajuri järjestön toiminnalle. Jäsenistön koulutustarpeisiin vastaaminen, toimintamallien kehittäminen ja uusien, tarvittavien tukipalveluiden organisointi ovat järjestön keskeistä toimialuetta. Myös jäsenten keskinäinen yhteydenpito, tiedon vaihtaminen ja ammattitaidon hyödyntäminen ovat korkealla tärkeysjärjestyksessä.
Jäsenpalvelut
Järjestö tarjoaa jäsenistölleen laajan valikoiman erilaisia palveluita. AAPT:n tehtävänä on tuottaa korjaamoille tukitoimintoja, jotta yrittäjät voivat keskittyä ydintoimintaansa.
- Tietoa alan kehityksestä
- Edunvalvontaa alaa koskettavissa asioissa
- Vertailutietoa kehittämisen ja päätöksenteon tueksi
- Asiantuntija-apua työsopimusasioissa
- Tukea kuluttajariita-asioiden hoidossa
- Asiantuntija-apua lakiasioissa
- Teknisiä ja kaupallisia täsmäkoulutuksia yhteistyössä oppilaitosten ja kouluttajien kanssa jäsenistön tarpeiden mukaan
- Kilpailukykykoulutuksia, jotka perustuvat AT- tai EAT-tutkintoihin
- Yhteistyö- ja sidosryhmäverkoston
- Vertaistukea ja -apua teknisten ongelmien ratkaisemiseksi
- Avainlipputunnuksen ja markkinointimateriaalien käyttöoikeus (edellyttäen, että yritys täyttää Suomalainen Työ ry:n vaatimukset)
- Suomen Autolehden vuosikerran
- Vuosittaisia tapahtumia, joissa asiantuntijat tapaavat ja vaihtavat tietoja
- Mahdollisuuksia tutustua alan toimintaan ja messuihin jäsenmatkoilla
Jäsenet
AAPT:n jäsenyrityksissä on uskomaton voimavara. Sadat yrittäjät ja tuhannet ammattilaiset muodostavat jo sellaisenaan vertaansa vailla olevan alan tietopankin. Kokemuspohjainen tieto on arvokkainta tietoa ja sen käyttöön saaminen avain monen ongelman ratkaisuun. Jäsenkuntaan kuuluu autokorjaamoita, korikorjaamoita, automaalaamoita, autopurkamoita, tuulilasikorjaamoita ja varaosaliikkeitä. Merkkikorjaamoita ja merkkiriippumattomia toimijoita. Ovet ovat avoinna kaikille yrityksille, joilla on tekemistä autoalan jälkimarkkinoiden kanssa
Jäsenyydet
Järjestömme jäsenet edustavat Autoalan Palvelutuottajia seuraavissa yhteisöissä:
Autoalan Keskusliitto ry:n hallitus Harri Heilimä, Tampere
R 2 R-työryhmä Erik Hellberg, Parainen/ Taneli Hakkarainen, Helsinki
E.A.S.R.A., European Automotive Services and Repairers Association Yhteyshenkilö Erik Hellberg, Parainen
AAPT:n hallitus
Harri Heilimä
Puheenjohtaja
Heilimä Evo Oy, Tampere
050 4006578
harri.heilima@aapt.fi
Taneli Hakkarainen
Vistema Oy, Vantaa
0500 411 897
tane@alppilan.fi
Kari Kanerva
Alppilan Autohuolto Oy, Helsinki
050 709 0037
kari.kanerva@alppilanautohuolto.fi
Pasi Kaukanen
Renkomäen Autoexpert Oy, Lahti
044 768 9863
pasi.kaukanen@rexpert.fi
Jussi Lindholm
Autosähköpiste Oy, Loimaa
0440 647 790
jussi@loimaanautohuolto.fi
Nina Suvanto
Varapuheenjohtaja
VAG Motorsport Oy, Turku
040 761 0504
nina.suvanto@aapt.fi
Jarmo Hannula
Malminkartanon Autohuolto Oy, Helsinki
0500 817 738
jarmo.hannula@aapt.fi
Riku Kangastie
Koulutuspalvelu Vaurio, Seinäjoki
040 761 0504
riku.kangastie@vauriokoulutus.com
Henri Kauppi
Kone-Kauppi Oy, Rauma
050 351 6334
henri.kauppi@aapt.fi
Pasi Oinonen
Automaalaamo P. Oinonen Oy, Tampere
040 503 2247
pasi@automaalaamopoinonen.fi
Säännöt
Voimassaolevat säännöt:
1 § NIMI JA KOTIPAIKKA
Yhdistyksen nimi on Autoalan Palvelutuottajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.
2 § YHDISTYKSEN TARKOITUS
Yhdistyksen tarkoituksena on
1. Olla Suomessa toimivien autoalan palveluita tuottavien yritysten, ammatinharjoittajien ja muiden toimijoiden etu- ja työnantajajärjestö
2. Toimia eri paikkakunnilla toimivien jäsentensä yhdyssiteenä
3. Valvoa ja edistää jäsentensä yleisiä ja yhteisiä ammatillisia ja liiketaloudellisia etuja
4. Tukea jäsentensä kilpailukyvyn kehittymistä toimimalla liiketoiminnassa tarvittavan tiedon välittäjänä ja koulutusmahdollisuuksien järjestäjänä
5. Edistää alan toimintaedellytyksiä viestimällä aktiivisesti sekä pitämällä yhteyttä viranomaisiin, muihin alan järjestöihin ja tärkeisiin sidosryhmiin.
Yhdistyksen toiminnalla ei tavoitella siihen osallistuvien välitöntä taloudellista etua.
3 § TOIMINTAMUODOT
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
1. Tekee esityksiä ja antaa lausuntoja viranomaisille sekä muille järjestöille jäsenkunnan taloudellisten toimintaedellytysten parantamiseksi ja niitä rasittavien epäkohtien poistamiseksi.
2. Järjestää opinto- ja tutustumismatkoja, esitelmätilaisuuksia ja kursseja.
3. Tarjoaa jäsenille liiketoimintaa tukevia neuvontapalveluita sekä harjoittaa yleisöön kohdistuvaa alaa koskevaa neuvonta- ja tiedotustoimintaa.
4. Vaikuttaa ammatillisen koulutuksen suuntaan ja laajuuteen.
5. Tiedottaa jäsenilleen tuotannollista ja kaupallista toimintaa koskevista laeista, asetuksista ja määräyksistä, sekä muista jäseniä kiinnostavista asioista, sekä
6. Toimii yhteistyössä autoalan ja elinkeinoelämän muiden järjestöjen kanssa.
7. Yhdistys edustaa jäseniään suhteessa työntekijöihin ja heidän järjestöihinsä.
Yhdistys voi tarkoituksensa saavuttamiseksi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, järjestää asianomaisella luvalla keräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa sekä omistaa kiinteistöjä ja arvopapereita. Yhdistys voi olla osakkaana yhteisöissä ja kuulua jäsenenä järjestöihin.
4 § JÄSENET
Yhdistyksen jäseneksi voidaan ottaa jokainen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka on voimassa olevien määräysten perusteella oikeutettu harjoittamaan Suomessa liiketoimintaa, jossa tuotetaan autoalan palveluita. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta
ja toimintaa. Yhdistyksen hallitus hyväksyy kannatusjäsenet. Kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi voi yhdistys hallituksen ehdotuksesta kutsua henkilön, joka on erittäin ansiokkaasti toiminut yhdistyksen hyväksi.
5 § JÄSENHAKEMUS
Jäsenhakemus on tehtävä kirjallisesti hallitukselle, joka ratkaisee jäseneksi hyväksymisen. Hakemuksessa on ilmoitettava hakijan nimi, y-tunnus, toimiala ja osoite, edellisen tilikauden liikevaihto, henkilömäärä sekä muut hallituksen edellyttämät tiedot. Tultuaan hyväksytyksi yhdistyksen jäseneksi uusi jäsen sitoutuu noudattamaan näitä sääntöjä ja suorittamaan vahvistetut vuosimaksut, jonka jälkeen jäsenyys tulee lopullisesti voimaan.
6 § JÄSENEN VELVOLLISUUDET
Yhdistyksen jäsenyys velvoittaa noudattamaan yhdistyksen sääntöjä, päätöksiä ja suosituksia sekä määräyksiä ja menettelytapoja uhalla, että rikkomukseen syyllistynyt jäsen voidaan yhdistyksen hallituksen päätöksellä erottaa yhdistyksestä. Yhdistyksen jäsen on velvollinen ilmoittamaan jäsenmaksun perusteena olevat tietonsa yhdistyksen ilmoittamana ajankohtana. Yhdistyksellä on oikeus tarkistaa annetut tiedot ja tarvittaessa oikaista jäsenmaksu.
Jos erotettu jäsen on tyytymätön erottamispäätökseen, hän voi vaatia asian käsittelyä erotusta seuraavassa yhdistyksen kokouksessa jättämällä hallitukselle valituskirjelmän kuukauden kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan. Jäsenyys lakkaa muutoksen hakuajan kuluttua umpeen, tai jos erotettu hankkii muutosta yhdistyksen kokoukselta, kun yhdistyksen kokous on vahvistanut hallituksen päätöksen. Edellä tässä kappaleessa mainittu ei koske jäsentä, joka on erotettu jäsenmaksuvelvoitteen laiminlyönnin takia.
Yhdistyksen jäsenellä on käyttöoikeus yhdistyksen hyväksymään merkkiin heti, kun jäsenyys on tullut voimaan ja sen käyttöoikeus lakkaa välittömästi jäsenyyden päättyessä.
7 § JÄSENMAKSUT
Jäsenet ovat velvollisia suorittamaan yhdistykselle ne jäsenmaksut, jotka yhdistyksen syyskokous kulloinkin hyväksyy seuraavaksi kalenterivuodeksi. Jäsenten on maksettava jäsenmaksu kunakin vuonna toukokuun viimeiseen päivään mennessä. Uusien jäsenten on suoritettava jäsenmaksu viimeistään kolme (3) kuukautta liittymisensä jälkeen.
Uusi jäsen suorittaa ensimmäisenä jäsenyysvuotenaan jäsenmaksun, jonka suuruus lasketaan jäsenyysajan perusteella jokaisesta täydestä kuukaudesta täydestä jäsenmaksusta.
Yhdistyksen hallitus voi harkintansa mukaan myöntää poikkeuksia maksuvelvollisuudesta yhdeksi vuodeksi, mikäli jäsenen maksukyky on olennaisesti alentunut.
Kannatusjäsenen jäsenmaksu voidaan vahvistaa eri suuruiseksi kuin muiden jäsenten. Yhdistyksen hallituksen kutsuma kunniajäsen tai -puheenjohtaja on jäsenmaksuista vapaa.
8 § TOIMIALAJAOSTOT
Yhdistys jakautuu tarvittaessa rekisteröimättömiksi toimialajaostoiksi, jotka valitsevat itselleen työryhmän johtamaan jaoston toimintaa. Jaostojen perustamisesta ja niiden toimivallasta
päättää yhdistyksen hallitus. Jaosto käsittelee yhdistyksen taholta sille käsiteltäväksi lähetettyjä asioita antaen niistä lausuntonsa, tekee esityksiä toimialajaoston alaa koskevissa asioissa, sekä pyrkii toteuttamaan omalla toiminnallaan yhdistyksen tarkoitusperiä.
9 § YHDISTYKSEN HALLINTO
Yhdistyksen ylin päättävä elin on yhdistyksen kokous. Yhdistyksen asioiden hoidosta vastaa hallitus, joka voi ottaa ja erottaa toiminnanjohtajan.
10 § YHDISTYKSEN HALLITUS
Yhdistyksen hallituksen muodostavat vähintään kuusi (6) ja enintään kaksitoista (12) jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi (2) vuotta siten, että, puolet on vuosittain erovuorossa. Yhdistyksen kokous päättää hallituksen jäsenten määrän ja valitsee hallituksen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Hallitukseen voidaan valita henkilö, joka on yhdistyksen jäsenen toimitusjohtaja tai muussa vastaavassa päättävässä asemassa. Mikäli hallituksen jäsenen asema jäsenyhteisössä muuttuu edellä mainitusta toimikauden aikana, kelpoisuus toimia yhdistyksen hallituksessa lakkaa. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä.
11 § YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN
Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen kaksi jäsentä yhdessä tai puheenjohtaja yksin. Hallitus voi lisäksi myöntää nimenkirjoitusoikeuden kahdelle henkilölle yhdessä.
12 § YHDISTYKSEN KOKOUKSET
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syysjoulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään joko hallituksen päätöksellä, yhdistyksen kokouksen niin päättäessä, tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen jäsenistä vaatii sitä kirjallisesti määrättyä tarkoitusta varten. Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Vaalit toimitetaan suljetuin lipuin, jos joku sitä vaatii.
Äänestys voidaan aina toteuttaa myös teknisen apuvälineen avulla. Yhdistyksen kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenillä, kannatusjäsenillä, tilintarkastajilla ja yhdistyksen toimihenkilöillä on yhdistyksen kokouksissa ehdotuksenteko- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta, elleivät he samalla ole yhdistyksen äänivaltaisia jäseniä.
Jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Valtakirjalla voi jäsen äänestää vain yhden jäsenen puolesta tämän estyneenä ollessa.
Yhdistyksen jäsen, joka on jättänyt maksamatta jäsenmaksuja, ei voi äänestää yhdistyksen kokouksissa, jos maksun erääntymisestä on kulunut enemmän kuin kaksi (2) kuukautta ja maksu on yhdistyksen kokouksen alkaessa edelleen maksamatta.
13 § KUTSU YHDISTYKSEN KOKOUKSEEN
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse. Kiireellisissä tapauksissa voidaan kutsu toimittaa viimeistään kolme (3) päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa voidaan määrätä, että voidakseen käyttää kokouksessa äänioikeutta jäsenen on ilmoitettava osallistumisestaan kokoukseen etukäteen yhdistykselle viimeistään kokouskutsussa mainittuun päivään mennessä.
14 § YHDISTYKSEN VARSINAISET KOKOUKSET
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- kokouksen avaus
- valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- hyväksytään kokouksen työjärjestys
- esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajan lausunto
- päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- kokouksen avaus
- valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- hyväksytään kokouksen työjärjestys
- vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä sen yhteydessä jäsenten jäsenmaksut, erikseen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot.
- päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä ja valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten sijaan
- valitaan tilintarkastaja ja tälle varatilintarkastaja. Mikäli tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa valita.
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
15 § YHDISTYKSEN TILIKAUSI JA TILINTARKASTUS
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Yhdistykselle on valittava tilintarkastaja ja tälle varatilintarkastaja. Mikäli tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa valita. Hallituksen on jätettävä tilinpäätös ja muut tarpeelliset asiakirjat viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta tilintarkastajille, joiden on palautettava tilit oman lausuntonsa ohella hallitukselle kevätkokoukselle esitettäväksi viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.
16 § YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä hallitukselle tai puheenjohtajalle. Eroava jäsen on velvollinen maksamaan jäsenmaksun jäsenyysajalta sen kuukauden loppuun saakka, kun eroamisilmoitus on annettu. Jos jäsen ei ole suorittanut jäsenmaksuvelvoitetta kuuden (6) kuukauden kuluessa sen erääntymisestä, voi hallitus katsoa jäsenen eronneen yhdistyksestä.
17 § YHDISTYKSEN SÄÄNTÖJEN RIKKOMINEN JA SEURAAMUKSET
Yhdistyksen hallitus voi harkintansa mukaan erottaa jäsenen tai katkaista jäsenpalvelut joko määräajaksi tai toistaiseksi, mikäli:
1. Jäsen rikkoo yhdistyksen sääntöjä.
2. Jäsen toiminnallaan vahingoittaa yhdistystä.
3. Jäsen laiminlyö jäsenmaksunsa maksamisen.
4. Jäsen ei enää täytä näiden sääntöjen 4 §:ssä tarkoitettuja jäsenyyden ehtoja.
18 § YHDISTYKSEN SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN
Päätös yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta voidaan tehdä ainoastaan yhdistyksen kokouksessa, jossa päätöstä kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
19 § YHDISTYKSEN PURKAUTUMINEN
Yhdistyksen purkautuessa on sen varat käytettävä viimeisen yhdistyskokouksen päätöksen mukaisesti autoalan kehittämiseen Suomessa.
Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
Jäsenmaksut
Henkilömäärä yrityksessä / jäsenmaksu
Alle 20 henkilöä työllistävät yritykset
1 / 361 €
2-3 / 539 €
4-5 / 622 €
6-7 / 723 €
8-9 / 749 €
10-14 / 885 €
15-19 / 982 €
20 – 99 henkilöä työllistävät yritykset
20-24 / 1 249 €
25-29 / 1 648 €
30-39 / 2 318 €
40-49 / 2 603 €
50-59 / 2 887 €
60-69 / 3 173 €
70-79 / 3 458 €
80-89 / 3 743 €
90-99 / 4 028 €
- yli 100 henkilöä työllistävät yritykset -> ota yhteyttä AAPT:n toimistolle
Työehtosopimukset 2023-2027
AKL neuvottelee ja sopii Teollisuusliitto ry:n kanssa Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimuksen ja Ammattiliitto Pro ry:n kanssa Autoalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen. Työehtosopimukset luovat perustan AKL:n muulle työmarkkinatoiminnalle, joka käsittää työehtosopimusten ja työlainsäädännön soveltamiseen liittyen
- jäsenyritysten neuvonnan ja kouluttamisen työsuhteisiin ja niiden ehtoihin liittyvissä asioissa sekä
- työsuhteita koskevien erimielisyysasioiden käsittelyn ja ratkaisemisen viimekädessä työtuomioistuimessa.
Lataa tästä Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimus 1.12.2023-31.1.2027
Lataa tästä Autoalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus 1.12.2023-31.1.2027
Lisätietoa jäsensivuillamme